Koiran ominaisuuksista 60 % on omistajan koulutuksen tulosta, 20 % pentulaatikosta ja 20 % perimästä. Perimä sisältää seisonta- ja noutotaipumuksen (=saaliin jakaminen lauman kesken), saaliin takaa-ajon, yhteistoiminnan sekä palveluhalun. Nämä ominaisuudet ovat kaikkien koirien pennuilla. Vain ominaisuuksien määrä vaihtelee.
KOIRAN KEHITYKSEN VAIHEET
Pennun kouluttamisessa on erittäin tärkeää huomioida pennun kehityksen vaiheet. Seitsemän viikon ikään asti pentu omaksuu vain emältä saamiaan käytösmalleja. 8-12 -viikkoiselle pennulle voit alkaa opettamaan perusasioita, esim. istuminen, luokse tulo, sisäsiisteys ja noudon alkeita. Em. aikana pentu oppii asiat nopeasti, ja siksi vaihetta kutsutaankin nopean oppimisen vaiheeksi.
Pennun ollessa 2-5 kuukauden ikäinen se kiinnostuu enemmän ympäristöstään ja ammentaa kaiken ”tiedon” ympäriltään. Silloin ohjaajan on tärkeä antaa pennulle selkeät ohjeet, käskyt, ja rajat. Rajat ovat mm. ehdottomasti kielletyt tai sallitut asiat, kunhan ne ovat aina kiellettyjä tai sallittuja asioita. Esimerkiksi: tänään koira saa tulla sohvalle, huomenna taas ei. Tämä on epäjohdonmukaisuutta, jota koira ei voi ymmärtää. Näitä ohjeita, käskyjä ja rajoja pennun tulee noudattaa.
Käskyjen ja rajojen noudattamisen lisäksi on tärkeää opettaa pentu olemaan rauhallinen oikealla hetkellä. Esim. noutotilanteessa koiran pitää kyetä olla rauhallinen ja malttaa odottaa ohjaajan käskyä noudon toteuttamiseksi. Rauhoittaminen voi tapahtua esimerkiksi pitämällä koira itsesi lähellä, silitellä sitä ja puhua sille rauhoittavalla äänellä. On erittäin tärkeää olla itsekin rauhallinen, jotta koira ei hermostu ja/tai innostu sinun käyttäytymisestäsi. Varmista se, että koira on silminnähden rauhallinen. Omistajan tulee huomioida oma käyttäytyminen (äänen ja äänensävyn käyttö oikeissa tilanteissa) ja ohjata pennun tekemisiä oikeaan suuntaan.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös keppi- ja palloleikkien vaikutus mahdolliseen peräänmenoon. Jos leikkejä ei leikitä oikealla opastuksella, voi leikki kostautua peräänmenotaipumuksen vahvistumisella. Oikeanlainen ohjaaminen on tärkeää myös tilanteessa, jossa pentu jahtaa perhosta. Mahtaakohan se jahdata lintuja myös aikuisena? Tässä tilanteessa tämän ikäisen pennun voi aina laittaa istumaan ja katsella ”lentävää” saalista ohjaajan kanssa rauhoittuneena. Ehkä myöhemmin voitte yhdessä katsella metson lentoa ilman perään menoa.
Kuuden kuukauden ikäisenä pentu alkaa itsenäistyä ja mm. sen oma tahto voimistuu ja sukupuoli- ja riistavietti heräävät. Yhden vuoden iässä 50 % pennun oppimisesta on ulkoisten tekijöiden opettamaa. Kun koira on oppinut, mitä siltä halutaan, voit alkaa vaatimaan koiralta enemmän, paremmin, uudestaan ja lopulta täydellistä suoritusta mahdollisimman erilaisissa paikoissa. Älä tuudittaudu harhaan, että koirasi osaa, eikä enää tarvitse ohjausta, vaan ylläpidä ja vahvista koirasi osaamista. Ylläpitämällä koirasi koulutustasoa, varmistat onnistumisen myös jatkossa.
”Tiedäthän, että koirasi osaa tehdä vain sen, minkä olet sille opettanut”
”Tiedäthän, että koirasi osaa tehdä asian vain niin, miten olet sen sille opettanut”
”Koirasi ei osaa viisastella, vaan toimii niin, kuten olet sen opettanut”
Keskity siihen, mitä koirallesi opetat. Pidä vaikka koulutuspäiväkirjaa!
KOIRAN LUONTEENPIIRTEIDEN HUOMIOIMINEN KOULUTUKSESSA
Kova ja itsepäinen koira vaatii selkeitä rajoja. Jos koira on tämän lisäksi myös vilkas, on harkittava milloin koiraa tulee innostaa (=kehumista parempaan suoritukseen). Jotta suoritus saadaan tulevaisuudessa rauhalliseksi, on tärkeää, ettei innosta jo innostunutta koiraa liikaa hyvästä suorituksesta. Riittääkö vain kiittäminen hyvästä suorituksesta? Vastaavasti rauhallista ja pehmeää koiraa pitää innostaa suoritukseen ja tukea oikeaa suoritusta. Tuki voi olla esimerkiksi kehumista, palkkaamista herkulla oikealla hetkellä. Tällainen koira voi vaatia suorituksessa enemmän innostamista kuin rauhoittelua.
Jos sinulla on kova, itsepäinen ja vilkas koira, muista vaatia asettamasi rajat ja rauhoittuminen – ei liikaa innostamista. ”Kiitos”, tai pelkkä ”hyvä” saattaa riittää. Koira on vaikea kouluttaa, jos rajoja ei vaadita, mutta silti koira on huippuainesta.
Jos sinulla kova, itsepäinen ja flegmaattinen koira, rajat ovat tärkeät, mutta todennäköisesti tarvitset innostamista suoritukseen ja suorituksen jälkeistä rauhoittamista.
Jos koirasi on pehmeä, arka ja vilkas, tarvitaan rajat, rauhoittamista sekä innostamista.
Jos koirasi on pehmeä, arka ja flegmaattinen, se vaatii todella innostamista ja on erittäin vaikea kouluttaa. Tällainen koira tulee tarvitsemaan todella paljon tukea suorituksessa ja suorituksen jälkeen kehuja. Rajat täytyy asettaa pehmeämmin.
Oppimisesta on nautittava, anna pennun olla pentu, mutta vahvista ja ohjaa pentua kasvattamalla. Tämä vaihe on molemmille parasta yhdessäolon aikaa.
• Jos pentu saa liikaa rakkautta, mutta liian vähän rajoja, tuloksena on toimelias ja tottelematon pentu.
• Jos pennulla on liikaa rajoja, mutta liian vähän rakkautta, tuloksena on arka ja tottelematon pentu.
• Kun rajat eivät ylitä rakkautta, tuloksena on toimelias ja tottelevainen pentu.
MIKSET TOIMISI NÄIN?
• Panosta 2-5 kuukauden ikäisen pennun opettamiseen.
• Opeta pennulle kolme tärkeää asiaa: kontakti, kuunteleminen ja pysähtyminen vauhdista:
o Kontakti → Pentu hakee ohjaajan huomiota. Tätä voidaan harjoitella palkkion avulla. Kun pentu hakee esimerkiksi katsekontaktia, pentua kehutaan ja se palkitaan välittömästi.
o Kuunteleminen → Hae koiran huomiota äänellä (pilli, nimi). Kun koira on reagoinut ääneen, palkitse koira välittömästi. Näin saat koiran kuuntelemaan itseäsi.
o Pysähtyminen vauhdista → Tämä on erityisen tärkeää koirasi turvallisuuden vuoksi, mutta myös metsästystilanteissa. Alkuun pääset opettamalla koirasi seuraamaan vierelläsi ja antamalla käsimerkin, suullisen käskyn ja pysähtymällä ja kyykistymällä itse. Muista koiran pysähdyttyä kehua/palkita välittömästi! Tätä liikettä vahvistetaan useilla harjoituksilla, useissa erilaisissa maastoissa. Tavoitteena on se, että koira oppii pysähtymään tilanteesta ja paikasta riippumatta, vaikka 100 metrin päähän ohjaajan käskystä. Tällöin sinulla on mahdollisuus pysäyttää koirasi riistatilanteessa.
• Vahvista pennun olemassa olevia ominaisuuksia.
• Kontaktin ottamisesta aina palkkio.
JOHTAJUUS
LAUMANJOHTAJUUDEN PORTAAT
1. Rajat
• Koiralle asetettava selkeät rajat, joista on PIDETTÄVÄ kiinni!
• Palaute annetaan positiivisesti kehuen.
• Rankaistaan torumalla, ei lyömällä.
2. Kunnioittaminen
• Toimi johdonmukaisesti, eli aina samalla tavalla.
• Ohjaajan on ansaittava koiran kunnioittaminen omalla käyttäytymisellään.
3. Palvominen
• Olet ollut johdonmukainen ja kohtuullisilla vaatimuksillasi saavuttanut koirasi kunnioituksen ja luottamuksen. Onneksi olkoon, koirasi palvoo sinua.
HYVÄN JOHTAJAN OMINAISUUDET
Hyvän johtajan on sisäistettävä työkalut ja noudattaa niitä koiran iästä, rodusta, luonteesta ja koulutustavoista riippumatta.
Hyvä johtaja:
• on luotettava, oikeudenmukainen, eikä muistele menneitä. Hän ei opeta koiralle mitään sellaista, mitä joutuu karsimaan myöhemmin pois.
• osaa käyttää ääntään oikein; oikeaan aikaan, oikeassa sävyssä ja oikeassa paikassa.
• on kohtuullinen, ei ahnehdi, eikä etene liian kovalla tahdilla, vaan etenee koiran ehdoilla. Maltti on valttia!
• osaa palata takaisin, jos on edistymisvaikeuksia.
• on nöyrä.
Tullakseen johtajaksi, koiran on miellettävä sinut johtajakseen. Johtajuus ei merkitse sitä, että koirasta automaattisesti tulee tottelevainen, vaan se luo edellytykset menestykselliselle koulutukselle.
Johtajuuden vaikutus:
• koira on tarkkaavainen
• koira etsii kontaktia
• koira on yhteistyöhaluinen
• koira osoittaa uskollisuutta
• motivoituu tottelemaan
Koulutus on yhteistyötä, ei kaksintaistelua!!
Varmista johtajuutesi:
• vaadi pentua noudattamaan opetetut rajat.
• pidä huoli, että pentu ei pääse vaatimaan. Esim. pennun tullessa hakemaan huomiotasi, älä reagoi, vaan mene pois pennun luota ja hetken päästä kutsu pentu luoksesi ja palkitse luoksetulo rapsutuksella.
• ole itsevarma ja rauhallinen johtaja.
EPÄLOOGINEN TOIMINTA
• Hyvän johtajan ominaisuuksiin ei kuulu epälooginen toiminta → aiheuttaa ristiriitoja, joita koira ei pysty käsittelemään.
• Koira välttää tilanteita, joissa se on epävarma, koska se ei tiedä mitä siltä vaaditaan
METSÄSTYSTOTTELEVAISUUDEN PERUSTA
• Panosta koirasi hallittavuuteen
• Opeta koirasi katsomaan ja kuuntelemaan = kontakti (nimi, pilli)
• Aseta koirallesi rajat (kielto, murina, ärähdys)
• HUOM! Kieltämällä koira ei opi, se vain pysäyttää toiminnan
• Luoksetulo on suoraan suhteessa kontaktiin
KOIRASI TOTTELEE, KUN SE KUUNTELEE KÄSKYT, KIELLOT JA KEHUT!!!!!
TAVOITTEENA TOIMIVA METSÄSTYSKOIRA
• Toivottu ja ei-toivottu toiminta vaikuttavat valmiin koiran toimintaan metsällä
→ linnun siivittäessä, käskystä paikalla olo / peräänmeno
• Toimintamalleihin vaikuttavat leikit, negatiiviset palautteet ja kontrollin puute
→ jos koira karkaa ja sitä kuritetaan kun se palaa, ajoitus/toiminta on erittäin väärin!! Jos toimit näin, koira luulee saavansa rangaistuksen siitä, koska palasi takaisin ohjaajan luokse.
Toimivan metsästyskoiran perustan luomisen aikaa on 2-5 kuukauden ikäinen koira. Tämän jälkeen koira alkaa itsenäistyä
ERILAISIA KOULUTUSTAPOJA
Operantti ehdollistaminen Pentu omalla toiminnallaan aikaansaa
pennun yrittäminen ja onnistuminen → palkitsemisen
ja epäonnistuminen
Klassinen ehdollistaminen → Pennulle opetetaan toimintatapa, josta se palkitaan
Operantin ja klassisen yhdistäminen → Välillä pentu saa hakea oikeaa
= yleisin tapa toimintamallia, toisinaan väännetään rautalangasta
KOTITOTTELEVAISUUS –– miksi se ei riitä metsällä?
Syy 1
• Tokossa (tottelevaisuuskoulutus) ja kotona koira on valmistautunut tottelemaan ja kontakti on kunnossa,
koska koira lähietäisyydellä ja valmistautunut tokoon
• Metsällä koiran mielenkiinto on muualla kaikkien jälkien, hajujen yms. vuoksi, joten koiran kontakti on
vaillinainen
• Käskyt tulevat sattumanvaraisesti silloinkin kun koira ei ole valmistautunut vastaanottamaan käskyjä
Syy 2
• Viettitila erilainen → tokossa ja kotona viettitila matala, metsästäessä viettitila korkea
• Riistavietin yläpuolella on ainoastaan kuoleman pelko
• Korkeassa viettitilassa koiraan on vaikea saada kontaktia, toisin sanoen matalassa viettitilassa kontakti
onnistuu helpommin
Syy 3
• Laumanjohtajuus on liian puutteellinen
• johtajaa kiinnostavampi esim. riista, voittaa johtajuuden ja määrää koiran toiminnan
• Korkeassa viettitilassa vain vahva laumanjohtajuus toimii
Syy 4
• Koiraa ei ole opetettu ohjattuna toimimaan ja kuuntelemaan korkeassa viettitilassa
• Tottelevaisuusharjoitukset tehdään yleensä matalassa viettitilassa, koska se tapahtuu kotona tai kentällä.
Näin ollen koiralla ei ole ärsykkeitä muuhun toimintaan.
• Riista on parempi palkkio, kuin makkara (HKBLÅÅ)
Syy 5
• Pennulle tottelevaisuutta opetettaessa ei ole rakennettu malleja riistalla toimimiseen.
→ jäljen seuraaminen / paikalla pysyminen käskystä, vaikka viettitila onkin korkea. Kun ohjaaja on rahoittanut koiran, harjoitusta voidaan jatkaa. On erittäin tärkeää harjoitella tottelevaisuutta mahdollisimman erilaisissa sekä riistaisissa maastoissa.
• Jotkut harjoitukset ovat jopa vahingollisia riistalla käyttäytymistä ajatellen, esim. keppileikit, rauhattomuus, aina suoritettu nouto = ohjaaja on aina antanut koiran noutaa saaliin, vaikka hänen olisi pitänyt noutaa saalis välillä itse.
• KAIKKI EDELLÄMAINITUT OVAT YHTEYDESSÄ TOISIINSA JA KAIKKI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT YHDESSÄ TOISIINSA JA KOIRAT TEKEVÄT SITÄ MITÄ NIILLE OPETETAAN. Ongelmamme on se, ettemme tiedä, mitä olemme koirillemme opettaneet.
TOKOA VAI RIISTATOKOA?
• Kaikki tottelevaisuuskoulutukset ovat sinänsä hyvää koulutusta, mutta osa koulutuksesta palvelee
käyttäytymismalleja riistalla ja osa vahingoittaa sitä.
• Toko kentällä liike on päämääränä, riistalla se on vasta apuväline, jolla toimintamallia rakennetaan.
Mitä kannattaa suosia?
• Muista pysäyttää koira vauhdista erilaisissa tilanteissa ja erilaisissa paikoissa
• Muista pysäyttää koira silloin tällöin, ennen kuin se on noutoesineen luona. Rauhoitettuasi koiran, anna sen suorittaa nouto loppuun.
• Muista laittaa koira istumaan jonkin kiinnostavan lentäessä.
• Muista rauhoittaa koira aina ennen toimintoa, esim. ennen noutoesineen heittoa tai noutoesineen paikalleen viemistä.
• Muista aina paikallaan olosta antaa lupa tekemiseen vasta rauhoittumisen jälkeen ja vapautukseen kun tehtävä päättyy
Mitä kannattaa välttää?
• keppien heitto vahvistaa koiran peräänmenotaipumusta
• palloleikit vahvistavat ajoviettiä. Ei edes seisota, vaan ajetaan takaa
• turha innostaminen tekee koirasta turhan ulisijan
• liika toimintaan pakottaminen vahvistaa koiran varovaisen toimintatavan vahvistumista
• aina lupa noutoon vahvistaa paukkunoutotaipumusta
• muista, että namipala vain vahvistaa toimintaa. Harkitusti nameja annettuna, ohjaajasta ei tule
namiautomaattia, ja silloin koiralle riista jää parhaaksi mahdolliseksi palkkioksi.
TAPAHTUI MITÄ TAHANSA, MUISTA, ETTÄ KOIRASI ON PARAS YSTÄVÄSI JA PENTUAIKA ON TEIDÄN PARASTA AIKAA – NAUTTIKAA SIITÄ YHDESSÄ!
VAIKKA VUOSIEN VARRELLA MUTKIA TULEEKIN MATKAAN, YHTEISEN HARRASTUKSEN TULEE OLLA MUKAVAA JA HAUSKAA AIKAA!
(Koostettu Timo Vakkerin ja Jukka Rouhiaisen luennoista)
